Futagami Yama ja meri

Olin ekaa kertaa merellä! Kazumin autolla päristeltiin kymmenisen minuuttia kotiovelta ja siinä se sitten oli: suolalta ja simpukoilta tuoksuva Japaninmeri. Halusin toki nähdä itse meren, mutta hartaimpana toiveenani oli löytää rannalta simpukoita. Ja löysinkin! Olin koko illan yhtä hymyä. Tuo meressä oleva kivivalli on luonnollisesti tyrskyjä, myrskyjä ja tsunameja vastaan. Täällä on kuitenkin aika turvallista maanjäristysten ja tsunamien suhteen. Se on TOSI hyvä juttu, mutta pitäähän Japanissa nyt ainakin yksi maanjäristys kokea! Mielellään PIENI sellainen :)

Seuraavat kuvat on otettu Futagami vuorelta, joka on Takaokan oma vuori, ihan mun koulun vieressä seisova järkäle. En aluksi tajunnut, että se on vuori, sillä täällä on koko ajan kauhean mäkistä ja kumpuista, joten on tosi vaikea tajuta milloin on kyseessä vuori ja milloin vain normi kumpu. Ja tässä tapauksessa voimme puhua vuoresta. Oltiin juuri hienosti paikalla auringonlaskun aikaan ja fiilikset olivat ihan toisesta maailmasta. En ole koskaan nähnyt niin vahvaa pinkkiä ja sinistä auringonlaskussa: Japanin taivaanmaalarit olivat ihan tulessa tuona iltana!
Kun päästiin vuorelta, ajeltiin mun tervetuliaisillalliselle, mihin osallistuivat kaikki opettajani, REKSI, tutorit (Mio ja Yuki) ja Kazumi ja Yukari, jotka ovat olleet Lahden Muotsikassa vaihdossa. Todella ystävällistä toimintaa jälleen :)