torstai 1. marraskuuta 2007

Kanazawa

Tässä on soijajäätelöä Kanazawasta, olkaapa hyvä! Soija saattaa kuulostaa oudolta jäätelöön yhdistettynä, mutta se oli kuitenkin tosi naminami, kuten moni muukin outo ruoka täällä Japanissa.

Me oltiin tyttöin kaa viime lauantaina Kanazawassa elikä "Pikku Kiotossa", josta yksi mun koulukaveri Linda on kotoisin. Sinne ajaa Takaokasta noin tunnissa, eli varsin ulottuvilla on tuokin Japanin ihme. Päivä oli sateinen, joten kuvat on otettu aika pitkälti sisätiloista, mutta mikäs siinä. Ihana havainto Kanazawasta oli meri, jossa on hyviä aaltoja, mikä tarkoittaa, että siellä voi surffailla! JOSPA vain mulla olisi surffilauta ja märkäpuku ja auto niin olisin jo siellä. Mutta mulle ei ole kuin polkupyörä. :(

Ensiksi me ajettiin Lindan kotiin (kaikista vasemmanpuoleisin tyttö), jonka mamma teki meille herkku-ruoat. (Ja otti meistä tärähtäneen kuvan).


Puhuva nukke, talking doll!

Linda koti oli ihanan iso, verrattuna mun ja Kazumin koppiin, joten oli vapauttavaa vain vaellella huoneesta toiseen oikeassa japsi-kodissa. Niillä oli tällainen alttari siellä. Esi-isille tai jumalille "uhrataan" tai annetaan tähän riisiä, kukkia ja kaikkea muuta hömpänpömppää.

Lindalla on isoveli, joka on jo onnellisesti naimisissa ja poissa kotoa. Hän sai juuri tyttären, jolle annettiin nimeksi NATSU eli kesä. Söpöä. Tämä oudonnäköinen polkupyörä oli yksi Lindan veljen häälahjoista. Ei mikään ihme, että se oli jätetty vanhempien luokse hoitoon..

Kanazawan rautatieasema. Vasemmalta oikealle: Mochiko, Bucchin, Hitomi ja Linda. Bucchin on Kazumin luokalla ja se valmistaa ihan sairaaaan hyvää luumuviinaa kotikonstein. Ja mikä parasta, se asuu ihan meidän naapurissa! Ollaan perjantaina menossa kyläilemaan Bucchinin patojen ääreen.

Kanazawan ostoskeskuksen satumetsäkahvila.

Ostoskeskuksesta löytyi myös KIITOS -niminen kauppa. Ei ollut kuitenkaan Suomi-kamaa myynnissä, jotain roinaa vain.

21st Century Museum, Kanazawa. Onko kuvassa jotain outoa?

OMG! There´s people underwater!


Kyseessä oli hämäys uima-allas, jossa oli vain ohut kerros vettä lasien välissä, jotta se näyttäisi oikealta uima-altaalta. Ihmiset pääsivät katselemaan toisiaan joko altaan ala- tai yläpuolelta. Voi miten tavattoman ihmeellistä!

Kotimatka oli pimeä, mutta iloinen.

Ei kommentteja: