Nintendo Wii yhdistää ihmiset

Sydämmelliset terveiset Japanista!

Mulla on ollut aika leppoisaa täällä viime aikoina, koska koulu on ollut suljettuna pari päivää. Nyt on se hetki vuodesta, jolloin tulevilla taideoppilailla on pääsykokeet.
Olen siis lähinnä ottanut rennosti, sillä huomenna muutan uuteen kämppääni: viidakkomajaan! Siitä tulee jännittävää. Eikä se oikeasti ole mikään viidakkomaja, se vain sijaitsee bambumetsän vieressä. Yksi enkunopettaja, Richard Curtis (joka on tosi pullea jenkki ja se asuu sopivasti mäkkärin vieressä), kutsuu sitä paikkaa "Jungle Prisoniksi", joten siitä se viidakkojuttu on lähtöisin. Kysymys kuuluu: miten pärjään ilman nettiä siellä? Koulu on kyllä ihan siinä vieressä, jossa voin helpottaa nettiriippuvuuttani, muttei se ole sama asia. Ja koulukin tahtoo mennä aina iltaisin kiinni.. Joten tahtoo netin! Mutta kuten elämässä yleensäkin, kaikkea ei voi aina saada. Vai mitä äiti! :)

(Muuten Jenni Juntunen, tuus jo nyt vähän äkkii tänne, niin voidaan pitää yhdessä viidakkotalo bileitä! Yksin ei ole kiva asua isossa kämpässä!)

Tältä näyttää syksyn edistyminen Takaokassa. Futagami-Yama on saanut makean rusketuksen ykskaks! Aika jännää katsella kuinka vuori vaihtaa väriä.

Nihonga -maalauskurssi loppui viime viikolla ja tilalle tulee fresco -maalausta. Mun opetuksesta vastaa tällä kurssilla Niwa (=puutarha japaniksi)-sensei , joka on vanha ja viisas mies, kuten opettajan kuuluukin olla. Se on tehnyt paljon isoja frescoja julkisiin tiloihin ja käytiin Toyamassa katsastamassa parit sen tekemät seinät. Nyt ekan tunnin jälkeen voin ainakin sanoa, ettei ole frescon tekeminen tarkoitettu hätähousuille. Se on tosimiesten hommaa!
(Ja lisää tästä asiasta myöhemmin, kun valaistun enemmän.)

Käyn joka maanantai ja keskiviikko japaninkielen tunnilla Toyamassa. Ekana kuukautena olin tunnilla IHAN YKSIN, mutta nyt olen saanut kohtalotoverin Thaimaalaisesta Jackystä! Se on ihan palikka japanissa, mutta ei se mitään, ainakin tulee taas kerrattua tehokkaasti japanin alkeet. Tosin kyllä me koko ajan jutellaan opettajan kanssa vähän vaikeimmistakin asioista, sillä jo alusta alkaen opetus on tapahtunut pelkästään japaniksi! Nyt kysytte, että miten se voi olla mahdollista kun en edes tajunnut aluksi mitään. Se onkin hyvä kysymys. Jotenkin sitä vain oli pakko alkaa tajuamaan. Ja nyt alkeet on about hallussa. Opiskelua helpottaa se, että opettajalla on hyvä huumorintaju. Mulla on oikeastaan kaksi opettajaa ja heillä kummallakin on hyvä huumorintaju, joka on ihan välttämättömyys kun pitää opettaa palikoille vaikeaa kieltä.

Súpá ni ikimasu. Súpá ni ikimasen. Súpá ni ikimashita. Súpá ni ikimasendeshita..
Ja siitä se sitten lähtee. Kun osaa sanoa, että menen kauppaan, en mene kauppaan, olin kaupassa ja en ollut kaupassa, niin on jo aika pitkällä japaninkielessä. Hehe, niin varmaan.

Kukas spanieli se tässä! MTV:tä olen taas tuijotellut ahkerasti (sillä viidakkomajassa se ei enää näy!) ja tänään sieltä tuli otteita Hanoi Rocksin keikasta Tokyosta. Mike Monroen hiukset olivat keikan alussa tyylikkäästi ihan pystyssä, mutta jo yhden biisin jälkeen kampaus oli jo lässähtänyt. Kuka löytäisi tarpeeksi vahvan hiuslakan Mikelle. Auttakaa nyt joku sitä.

Andy soitti skebaa ja japani-jengi heitti kädet ilmaan.

Olin viime lauantaina pelaamassa yhden Ichanin kotibileissä Nintendo Wiitä. Ichanilla oli videotykki ja pelit ja vehkeet, joten viihtyvyys oli taattu. Vaikkei kaikki aina tajunnutkaan mitä toinen yritti puhua, niin tämä jumalainen laite yhdisti eri kulttuureista tulleet ihmiset, sillä kaikkihan ymmärtävät miten Nintendoa pelataan. Oli kyllä eri hauska ilta. Ja jotain henkilökohtaisia ennätyksiä tuli taas rikottua, sillä pelasin/pelattiin Wii:tä aamukuuten asti ja sammuin lopulta sohvalle! Ysiltä sitten heräsin ja poljin kotiin.. ja sammuin sänkyyn.
Kovasti odottelen jo seuraavaa kutsua pelaamaan!

Olen löytänyt meren elämääni. Kun tajusin, että pyörällä pääsee meren rantaan noin puolessa tunnissa, olen käynyt siellä nyt tiuhaan tahtiin. Eli kahtena päivänä viikossa :) Se on ihan paras paikka täällä, jonne meneminen saa aina hyvälle tuulelle. Tänään jopa skippasin perinteisen keskiviikko-uintini (uimahallissa), sillä sää oli liian suotuisa ja meri kutsui luokseen. Olen kerännyt muovipussillisen simpukoita ja muuta mielenkiintoista roinaa mitä meri nyt on sattunut sylkäisemään sisuksistaan. Tänään löysin kuolleen merisiilin! Se oli päivän kohokohta.